Spirometrian suoritus ja tulkinta

Spirometrian suoritus ja tulkinta, 16. painos (2024)

Vuodesta 1995 asti julkaistu suositus on tehty tukemaan spirometriamittausten laadun ja arvioinnin parantamista. Julkaisu sisältää Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistyksen ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen uudet suositukset spirometriamittausten suorittamiseksi ja arvioimiseksi. Suosituksessa noudatetaan pääosin Euroopan keuhkolääkäriyhdistyksen (ERS) ja American Thoracic Societyn (ATS) päivitettyjä ohjeistoja spirometriatutkimuksen vakioimiseksi (Graham ym. 2019) ja tulkinnaksi (Stanojevic ym. 2022).

16. painos sisältää mm. seuraavat päivitykset:

• Valmistautumisohjeiden ja käytettyjen nautintoaineiden ja lääkitysten osalta on tarkistettu ja päivitetty Taulukkoa 1
• Työryhmä korostaa, että mikäli lääketauko ei ole toteutunut taulukon 1 mukaisesti, spirometria voidaan tehdä, kunhan käytetyt lääkkeet kirjataan tutkimuksen yhteyteen
• Spirometrian harkinnanvaraisten vasta-aiheiden luetteloa on päivitetty
• Spirometriatutkimuksen suoritusohjetta ja spirometriakäyrien hyväksymis- ja toistettavuuskriteereitä on tarkennettu
• Spirometrialaitteen kalibrointiohjetta on tarkennettu
• Bronkodilataatio-termin sijaan käytetään termiä bronkodilaatio
• PEF-mittauksiin liittyvä ohje on poistettu ja se löytyy nykyään osana Astma Käypä Hoito suositusta (Duodecim 2022)
• Uutena lukuna on käytännön ohjeita spirometrian suorittajalle.

Suosituksen tekijät, työryhmä

Maria Juusela (puheenjohtaja), Pekka Malmberg, Lauri Lehtimäki, Kukka Ankeriasniemi, Annette Kainu, Päivi Piirilä.